Sieltä Tammisaaresta se vihdoin tuli, himoittu alo1-tulos! Se oli meidän päätavoite ja tuntuu mahtavalta kun se on nyt pulkassa. Koe tuntui tosi vaikeelta kun katselin muutamia suorituksia ennen meitä ja laitoinkin Jennalle viestiä ett "täältä se ykkönen ei ainakaan tuu" Koepaikan rannassa oli laituri, jonka tiesin aiheuttavan meille päänvaivaa, koska ne on Chilin mielestä hyppyharjotuksia varten...
Koe alkoi haulla, sieltä otettiin ylös yks riista. Chili suoritti sen kivasti ja lokki palautui nopeesti. Tästä pitkä n. 50 m seuruutus kohti rantaa jossa jäätiin perusasentoon kun tuli laukaus. Jatkettiin seuraamista rantaan asti laiturin vasemalle puolelle josta ohjaus lahden yli kaislikkoon. Kaislikossa sorsa. Chili ei mennyt suoraan, mut kuunteli todella hyvin pilliä ja sain sen helposti riistalle. Täs näin kun se ihan vähän empi linnulla, mut nappasi sen kun pillitin luokse. Sen jälkeen oli kakkosmarkkeeraus joka tuli laiturin oikeelle puolelle kaislikon reunaan, eka heitto piiloon kaislikkoon ja toinen avoveteen. Tää aiheutti melkeen kaikille koirille tosi paljo vaikeuksia, ne ei vaan enään muistanu ekaks heitettyä damia ja kun se tuli piiloon niin oli vaikee. Chili haki avoveteen heitetyn hyvin, tokalle niin sain ottaa uudelleen lähetykseen kun se kävi riekkumassa laiturilla hetken. Lähti uimaan ja oli vähä empivän näkönen, mut sit muisti lokin ja haki sen hienosti.
Lopuks vielä hakua joka oli ajoittain vähä tahmeeta ja Chili kävi myös moikkaamassa yleisöä. Ossi sano jo ett nyt on vika lähetys, mut sen tais Chilbe kuulla koska tuli ruudun takaosasta lokki suussa :) Ennen jälkeä hermostutti vietävästi, onneks oli pari tuttua myös odottelemas omaa vuoroaan. Se aika kun Chili oli jäljellä tuntu ikuisuudelta ja näky oli upea kun se tepasteli reippaasti metsästä pupu suussa. Mahtava fiilis!!
Alkukaudesta tavoite oli ett nomesta tulos. Alo3 tulikin heti ekasta kokeesta ja nälkä rupes kasvaan. Sit ei ollukaan mikään muu mielessä kuin ykkönen :) Ens kaudella sit avoimeen ja siellä taas tavoitteena tulos....
maanantai 19. lokakuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti