lauantai 27. helmikuuta 2010

Kontrollissa

Torstaina käytiin Chilin kanssa kontrollissa, eli otettiin verinäyte. Elektrolyyttiarvot, jotka ovat hyvin sidoksissa lisämunuaiseen olivat parantuneet ja toinen munuaisarvoista noussut. Sitten taas toinen munuaisarvo oli laskenut entisestään ja punasolujen osuus veressä oli myöskin laskenut. Nyt sitten seurataan tilannetta tarkkaan ja uus kontrolli onkin jo viikon kuluttua.

Eilen perjantaina ja tänään Chili on ollut taas selkeästi väsyneempi ja nuutuneempi. Ruokakaan ei maistunut kunnolla tänä aamuna. Pitää kattoa et joutuuko menemään ell jo alkuviikosta.

Selvittelin myös että oisko pk-seudulla jotain erikostunutta ell ja pari vaihtoehtoa voisi olla. Larun ell on tosi kiva, mut siellä on vaan yleitietämystä sisätaudeista, joten mietin kyllä vakavissani et meniskö jo nyt jolleki joka tietäs enempi.

torstai 25. helmikuuta 2010

Elämä heitti huonon kärrynpyörän

Jo viime vuonna ajattelin usein että olispa Chilillä suurempi työmoottori, kun se väsyi melko paljon ihan perus mökillä olosta, kokeista ja treeneistä puhumattakaan. Vuoden vaihteen jälkeen se oksenteli silloin tällöin tyhjällä vatsalla ja palautuminen rasituksen jälkeen tuntui kestävän vielä kauemmin kuin aikasemmin. Kolmisen viikkoa sitten se oli mun kanssa Porkkalassa la-su ja oli sen jälkeen vielä tiistaina todella puhki ja oksenteli rajustikin. Varasin sille ajan eläinlääkäriin kun tuntui ettei voi olla kaikki hyvin.

Ell otti Chililtä laajan verenkuvan ja sitä odotellessa juteltiin oireista ja mahdollisista sairauksista. Oireita oli enemmän kuin mitä itse olin tajunnut. Turkki huono ja hapsuinen ja tästä johtuvaa palelemista, lihomista vaikkei Chili saa liikaa ruokaa. Oon jopa vähentänyt annosta kun se rupesi vuoden vaihteen jälkeen lihomaan. Vaaleat ikenet...jne. Verenkuvassa näkyi anemiaa ja munuaisongelmia sekä kalium-natrium arvot olivat epäilyttävät. Ell veikkasi että Chilillä on Addisonin tauti, joka on perinnöllinen autoimmuunisairaus...

Seuraavana päivänä vein Chilben ell asemalle ja se jäi sinne koko päiväks Addisonin testiin, eli ACTH-testiin. Hain sen iltapäivällä pois ja sit alkoi kamala tuloksien jännäily...

Keskiviikkona tuli ell soitto ja se vahvisti meidän epäillyt, eli Chili sairastaa Addisnonin tautia. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa elinikäistä kortisonilääkitystä ja tämä siis meidän kohdalla tarkoittaisi että Chili jäisi eläkkeelle kaikesta kisaamisesta :( Aika suuri järkytys kyllä ja viimeisen viikon aikana on ollu todella vaihtelevat fiilikset. Päälimmäisenä pettymys, mut samalla kuitenkin helpottunut olo että löyty selitys Chilin nuutuneelle olemukselle. Onneksi on ihania ystäviä, jotka ovat tukeneet :)

Nyt reilun viikon lääkityksen jälkeen Chili on kuin uusi koira! Energiaa on varsinkin ulkoilessa todella paljon ja se on selkeästi iloisella tuulella melkein koko ajan. Ulkona se riekkuu ihan hulluna ja bongailee jokaisen pienen risun kanniskeltavaks ja tuo niitä ylpeänä näytille. Ruokahalu on selkeästi lisääntynyt ja vanha Tuijotusosasto (oon nimenny Chilin iltanälkäisen tuijotuksen Tuijotusosastoksi...yleensä syyttävä katse sohvan vieressä höystettynä vienoilla ynähdyksillä) on palannut kotiin :) Meillä on tänään ensimmäinen kontrolli jolloin katsotaan miltä veriarvot näyttää. Kahden viikon päästä on seuraava kontrolli ja silloin Chilille tehdään taas ACTH-testi. Sit pitääkin ell kanssa keskustella että onko tosiaan lääkitys kokoaikainen loppuelämän, vai olisiko mahdollista lääkitä vain stressitilanteissa. Lisää Addisonista alla!

Infoa Addisonin taudista