Juoksuja ja kevään tuoksuja :)

Molemmat tytöt juoksee, Chilillä melkein loppu ja Roxyllä vielä täysillä mennään. Roxyn kans ollaan itekseen treenattu, kun ei edes paimennuksesta tullu mitään. Käytiin viime viikolla Somerolla ja neiti oli täysin muissa maailmoissa, olis vaan halunnun jakaa rakkautta lampaille :) Vapun jälkeen sit mennään taas kun juoksut loppuu täysin.

Tokoileen päästään ikävä kyllä vasta sitä seuraavalla viikolla, samperin juoksut!

Chilille vaihdoin ruokavalion ja on nyt syöny vajaat kaks viikkoa munuaisvaivaisen ruokaa, eli hyvälaatuista jauhelihaa, perunaa, porkkanaa ja rypsiöljyä. Muutos koirassa on huima! Se on oma itsensä taas, pirteä ja iloinen...ja nälkäinen koko ajan. Vatsavaivat ja ripuli katos viikossa, nyt vielä uusin huomisesta alkaen matokuurin varmuuden vuoksi. Maanantaina on taas kontrolli, jännittää aika lailla et mitä sieltä tulee. Ollaan treenattu nomea varovasti muutaman kerran tällä viikolla ja ei ole näkyny Chilissä millään lailla, ei edes pienenä väsymyksenä. Voi sitä koiran onnea kun on päässy taas hommin joista se niin pitää :)

Arpajaiset jatkuu

Puhuin taas eilen eläinlääkärin kanssa Chilistä, sen jälkeen kun ell oli neuvottelut professorin kanssa.

He ovat nyt sitä mieltä ettei Chilillä olekaan Addisonia ja lääkitystä ruvetaan nyt purkamaan pikkuhiljaa. Ulostenäytteistä oli löytynyt joku loinen, joka on aiheuttanut pahaa ripulia. Siihen vähä tujumpi Axilur kuuri auttaa ja madotan Roxyn nyt samalla, kun on ainakin ulosteiden kautta tarttuva loinen. Antibioottikuuria borrelioosiin jatketaan myös pari viikkoa. Munuaisten tilasta ei vielä tehdä liian suuria päätelmiä, katsotaan miltä näyttää parin viikon päästä kun mennään kontrolliin. Laitoin nyt Chilin jo lauantaina munuaisvaivaisen dieetille, eli raakaruokintaa jossa on hyvin vähän valkuaisaineita, jauhelihaa, riisiä, ohraa, vihanneksia ja kananmunaa. Ja hyvin maistuu!

Alkaa olla tosi ahdistavaa ja uuvuttavaa tällainen arpominen, hankalia noi sisätaudit varsinkin kun nää meidän rakkaat karvakorvat eivät osaa kertoa mikä vaivaa. Toivottavasti nyt mentäis kohti parempia oloja ja ettei borrelioosi ole tuhonnut Chilin munuaisia lopullisesti. Munuaisten vajaatoiminta on kamala sairaus jota ei voi parantaa. Siinä pitää itse osata tehdä vaikea eutanasia päätös ajoissa, ennen kuin sairaus johtaa vakavaan myrkytystilaan.

Roxy-tyttönen pääsee tänään Somerolle paimentamaan! Ja ensi viikolla alkaa Larun koirakerhon toko-kurssi, joka kestää kesäkuun puoleen väliin asti. Roxyllä on nyt tokat juoksut ja on niiiin hellyydenkipeä :)

Paimennusta ja päätöksiä

Käytiin eilen Roxyn kanssa Somerolla paimentamassa ja kivaa oli! Tokalla kierroksella alkoi vähän jo herneet kohtaamaan ja Roxy haki jo vähän tasapainoa lampaiden kanssa. Treenin jälkeen mentiin Marikan, tilan emännän, ja tilan 5 bortsun kans pellolle hengaileen. Ärripurri Roxystä ei jälkeäkään, tosin sitä kyllä vähän jännitti tilanne. Ei siin kauaa menny ku neiti kirmas hulluna vuoden ikäisen Woolin kanssa muta roiskuen :)

Oon muutaman viikon miettinyt koko meidän treenipalettia ja tullut siihen tulokseen ettei mulla ole aikaa harrastaa ja treenata aktiivisesti ihan kaikkea mitä nyt treenataan. Joten kotimatkalla Somerolta tein päätöksen et me jätetään ainakin toistaiseksi pelastuskoirailu ja tottis, ja keskitytään siihen mikä on Roxyn ja mun mielestä kivintä. Eli Roxy harrastaa nyt tokoa ja paimennusta :)

Chilirimppa jatkaa saikkua ja saa nyt vaan nauttia oleilusta. Sillä on juoksut päällä ja neiti on aika macho kun astuu Roxyä, useimmiten iltasin ja suoraan telkkarin edessä :P Käytiin Jennan ja Ringon kans treenaan viime maanantaina ja ihan jees meni, suuntia pitää treenata nyt ensisijaisesti ja myös paljon linjaa häiriöllä. Sulais jo lumi, helpottas niin paljon tekemistä....

Ai niin, saatiin Roxyn kans paikka Larun koirakerhon tokoryhmästä Jatko 1, eli alo luokan liikkeitä treenataan. Vähä himottas korkata kisaura kesällä, mut katotaan nyt...ihan hyvin on kyl lähteny treenit eteneen.

Ahaa-elämys :)

Melko paljon oon tahkonu Roxyn kans namipalkalla ja viime aikoina se on ruvennu nirsoileen...Lelutkaan ei oikeen toimi, kun ne ei ole niin ihania.

Kunnes.....löysin Chilin vanhat patukat!! Roxyn silmiin sytty valo ja sit mentiin! Ihan liekeissä ja ois ollu valmis tekeen mitä tahansa patukan voimalla. Kokeilin heti seuraamista ja vau, miten hyvin toimi! Tuntu et edistyttiin ihan muutamassa minuutissa vaikka kuinka paljon kun oli oikeanlainen palkka!

Tosi kiva fiilis nyt jatkaa tokokurssilla ja kohta alkavassa tottiksessa!

Chilin vointia ja Roxyn tokoilua ja paimennusta

Chili vietti kokonaisen päivän Yliopistollises eläinsairaalas sisätautiosastolla 17.3 Se tutkittiin kauttaaltaan, tekivät laajan vatsaultran sekä laajat verikokeet. Ultra paljasti että sillä on sittenkin Addisonin tauti, hyvin ohuen lisämunuaisen kuoren takia. Munuaisarvot olivat huolestuttavasti koholla, proteiini arvot katossa. Toiveissa on että se johtuis borrelioosista, eikä mistään vakavammasta munuais sairaudesta. Chilill on nyt elinikäinen Florinef kortikoidijotainblabla addisoniin, pitkä antibioottikuuri borrelioosiin ja munuaislääkkeet toistaiseksi.

Muuten se on ollu kohtuullisen oma itsensä, välillä vähä väsyny. Oon pitäny sen täysin levossa nyt pari viikkoa ja jattelin jatkaa vielä ainakin viikon. Huomenna on Viikissä kontrolli, peukut on jo nyt pystyssä!

Roxy-tyttönen pääsi pari viikkoa sitten paimentamaan lampaita Somerolle, Swedun paimennuskouluun. Vautsi miten siistii ja Roxy oli aivan liekeissä. Eiköhän se tosta syty, sen verran fiiliksissä se oli lampaista. Ihan liikaa vauhtia oli vielä ja välillä tuntu et se näkee lampaat pihveinä, mut ajoittain ajoi lampaita kivastikin. Ens viikolla mennään taas kun mulla on talviloma!

Viikko sitte maanantaina alkoi Roxyn kans UMN:än kilpailuihin tähtäävä toko kurssi Juvanmalmilla. Mietin paljon etukäteen että osaakohan se yhtään keskittyä siellä, vai onks se pelkkää räyhäämistä jne. Kyllähän se otti kieroksia kun tultiin halliin sisälle, mut keskittyi ihan mahtavasti treeneihin sit mun kanssa. Eilen oli toka kerta ja silloin pidin sitä osan treenejä vapaana ja sitä jatketaan. Hyvä fiilis tuli treeneistä ja alkoi pienen pienet tavoitteet kyteä mielessä ;)

Chilillä vaikea liikkua :(

Eilen illalla olin huomaavinani pari kertaa että Chilillä oli vähä vaikeeta nousta seisomaan ja se ei millään halunnu istua pyydettäessä.

Tänään aamulla totesin että kyllä nyt on joku häikkä Chilin takaosassa kun se ei ollu nälkäisen innokkaana ruokaa kärkkymässä. Makoili vaan pedissään ja nousi hyvin vaivalloisesti pystyyn kun huhuilin sitä. Muuten tuntu kyllä liikkuvan ihan hyvin kun oli noussut seisomaan.

Ollaan nyt käyty Chilin kanssa meidän omalla lääkäriasemalla, eli Lauttasaaren eläinlääkäriasemalla. Mut heillä on vain yleitietämystä autoimmuunisairauksista, joten varasin nyt ensi maanantaiksi ajan Espoon Eläinsairaalaan ja siellä Maija Räihälle joka on sisätautien erikoiseläinlääkäri. Ennen sitä joudutaan kyllä varmaan käymään ton kipeytyneen takaosan takia tossa kotiasemalla...

Voi kun sais ton pikkumurun taas voimaan hyvin! Ihan kamalaa kateltavaa kun tyttö voi huonosti ja nyt vielä liikkumisvaikeuksia....

Kontrollissa

Torstaina käytiin Chilin kanssa kontrollissa, eli otettiin verinäyte. Elektrolyyttiarvot, jotka ovat hyvin sidoksissa lisämunuaiseen olivat parantuneet ja toinen munuaisarvoista noussut. Sitten taas toinen munuaisarvo oli laskenut entisestään ja punasolujen osuus veressä oli myöskin laskenut. Nyt sitten seurataan tilannetta tarkkaan ja uus kontrolli onkin jo viikon kuluttua.

Eilen perjantaina ja tänään Chili on ollut taas selkeästi väsyneempi ja nuutuneempi. Ruokakaan ei maistunut kunnolla tänä aamuna. Pitää kattoa et joutuuko menemään ell jo alkuviikosta.

Selvittelin myös että oisko pk-seudulla jotain erikostunutta ell ja pari vaihtoehtoa voisi olla. Larun ell on tosi kiva, mut siellä on vaan yleitietämystä sisätaudeista, joten mietin kyllä vakavissani et meniskö jo nyt jolleki joka tietäs enempi.

Elämä heitti huonon kärrynpyörän

Jo viime vuonna ajattelin usein että olispa Chilillä suurempi työmoottori, kun se väsyi melko paljon ihan perus mökillä olosta, kokeista ja treeneistä puhumattakaan. Vuoden vaihteen jälkeen se oksenteli silloin tällöin tyhjällä vatsalla ja palautuminen rasituksen jälkeen tuntui kestävän vielä kauemmin kuin aikasemmin. Kolmisen viikkoa sitten se oli mun kanssa Porkkalassa la-su ja oli sen jälkeen vielä tiistaina todella puhki ja oksenteli rajustikin. Varasin sille ajan eläinlääkäriin kun tuntui ettei voi olla kaikki hyvin.

Ell otti Chililtä laajan verenkuvan ja sitä odotellessa juteltiin oireista ja mahdollisista sairauksista. Oireita oli enemmän kuin mitä itse olin tajunnut. Turkki huono ja hapsuinen ja tästä johtuvaa palelemista, lihomista vaikkei Chili saa liikaa ruokaa. Oon jopa vähentänyt annosta kun se rupesi vuoden vaihteen jälkeen lihomaan. Vaaleat ikenet...jne. Verenkuvassa näkyi anemiaa ja munuaisongelmia sekä kalium-natrium arvot olivat epäilyttävät. Ell veikkasi että Chilillä on Addisonin tauti, joka on perinnöllinen autoimmuunisairaus...

Seuraavana päivänä vein Chilben ell asemalle ja se jäi sinne koko päiväks Addisonin testiin, eli ACTH-testiin. Hain sen iltapäivällä pois ja sit alkoi kamala tuloksien jännäily...

Keskiviikkona tuli ell soitto ja se vahvisti meidän epäillyt, eli Chili sairastaa Addisnonin tautia. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa elinikäistä kortisonilääkitystä ja tämä siis meidän kohdalla tarkoittaisi että Chili jäisi eläkkeelle kaikesta kisaamisesta :( Aika suuri järkytys kyllä ja viimeisen viikon aikana on ollu todella vaihtelevat fiilikset. Päälimmäisenä pettymys, mut samalla kuitenkin helpottunut olo että löyty selitys Chilin nuutuneelle olemukselle. Onneksi on ihania ystäviä, jotka ovat tukeneet :)

Nyt reilun viikon lääkityksen jälkeen Chili on kuin uusi koira! Energiaa on varsinkin ulkoilessa todella paljon ja se on selkeästi iloisella tuulella melkein koko ajan. Ulkona se riekkuu ihan hulluna ja bongailee jokaisen pienen risun kanniskeltavaks ja tuo niitä ylpeänä näytille. Ruokahalu on selkeästi lisääntynyt ja vanha Tuijotusosasto (oon nimenny Chilin iltanälkäisen tuijotuksen Tuijotusosastoksi...yleensä syyttävä katse sohvan vieressä höystettynä vienoilla ynähdyksillä) on palannut kotiin :) Meillä on tänään ensimmäinen kontrolli jolloin katsotaan miltä veriarvot näyttää. Kahden viikon päästä on seuraava kontrolli ja silloin Chilille tehdään taas ACTH-testi. Sit pitääkin ell kanssa keskustella että onko tosiaan lääkitys kokoaikainen loppuelämän, vai olisiko mahdollista lääkitä vain stressitilanteissa. Lisää Addisonista alla!

Infoa Addisonin taudista